Kun Saara myöhemmin samana iltana saapui Virranmutkaan tuodakseen uusille lemmikeilleen ruokaa ja varmistaakseen niiden hyvinvoinnin ( hän jopa harkitsi niiden ottamista mukaan rivitaloasuntoonsa ), hän hämmästyi suuresti. Talon pihassa ennen niin vaarallisen näköisesti töröttänyt vanha, kuivunut koivu oli kaadettu ja lojui osin palasina pihalla, osin jo valmiina halkoina telineessä.

Halot tehty puutarhasaksilla koivunoksista. Kirves tikusta ja terä tuikkivan sydänlankatelineestä - on muutes oikeastikin terävä, sain haavan sormeeni ;) Halko"teline" on tuollainen valmis keittiöntaso ( siinä oli keskellä myös allas, poistin sen ) nurinpäin.

Saara oli maininnut siitä kiinteistövälittäjälle, ja tämä oli sanonut, ettei asiassa ollut mitään ongelmaa. Tuo pukuherra tuskin puuta oli käynyt kaatamassa, mutta kuka sitten? Selitys löytyi ulko-ovelta, kun Saara löysi ovenrakoon sujautetun, pahville kirjoitetun viestin: "Kaadoin koivun, ettei siitä ole ehempää harmia. Tarvitsette kuitenkin polttopuita ensi talveksi, mutta en ehtinyt pilkkoa kaikkia. Tulen huomenna uudestaan. t. Armas."

Ahaa, ihme naapuri. Noin auttavainen?! Mitähän tuo Armas tekee työkseen, kun joutaa naapurin puita kaatelemaan ja pilkkomaan. Ei kaupungissa tuollaiseen oltu totuttu, ei Saarakaan edes tuntenut kaikkia samassa rivitalossa asuvia, niitä muutamia "tuttuja" hädintuskin tervehdittiin roskapussia viedessä tai postia hakiessa. Täällä tytöt ja hän viihtyisivät varmasti!

Elli touhotti Saaran luo häntä huiskaen, ja Saara muisti eläinten ruuat ja tarvikkeet. Saara ei tiennyt, mitä merkkiä Elli on tottunut syömään, niin hän osti eläinkaupan suosittelemaa merkkiä, jonka hän muisti nuoruudestaan. -Siirrän sinut kuitenkin varmaan barffille, Saara jutteli Ellille, kunhan olen hankkinut riittävästi tietoa siitä.

Koiranruokapussi tulostettu netistä tavalliselle paperille ja teipattu kokoon. Koirannappuloina ( lähinnä siis painona ) pussissa raakoja luomuohrasuurimoita :p

Kissoillakin oli jo nälkä - onneksi Saara tajusi myös laittaa niille hiekkalaatikon!!